Uusi villityksemme onkin ollut tällä viikolla pyöräily. (Viime kesänä tilanne siis, että tytöt jahtasivat pyöriä takaa).

Fiian kanssa ke kokeilin, että mitenkä kulkee pyörän tarakalla häkissä, mutta ilmeisesti mielummin halusi kulkea matkan ihan itse jalan. Alkumatkasta treeneihin Fiia oli aika nätisti häkissä, välillä heilu puolelta toiselle että hankalaa oli pysyä edes pystyssä. Sitten muutamaa kilometria ennen hallia otin Fiian pois häkistä. Ja voi miten nätisti Fiia kulkikaan pyörän vierellä, no välillä veti jopa minua mäkeä ylös että ei tarvinnut edes polkea. Treenien jälkeen sitten Fiia tepasteli kotiin pöyrän vierellä koko matkan.

Lanan kanssa kokeiltiin samaa hommaa seuraavana päivänä. Treeneihin mennessä en edes laittanut koko häkkiä tarakalle, vaan Lana sai kulkea koko matkan ihan itse. Hallille on noin 6 km. Lanalle oli aika raskas tuo ilta kun koko ajan harkoissa vöyhkäs, kun oli hallin sisällä häkissä (näki kun muut menivät), toisaalta autossa se kuuluu vöyhkäävän ihan samalla tavalla. Oli aika raskaat treenit, silti Lana käveli kotiin ihan itse ja kotona oli vieläkin virtaa vaikka kuinka. Yhteensä siis 12km (+ välillä verryttely -ravit) + itse agitreenit.

Ehkä me tämä pyöräilybuumi säästetään päiville jolloin ei ole agility -harkkoja. (Tasoittaa, ettei tiettyinä päivinä ole ihan hirveästi) Kivaa se on kun tytöt ihan keskustassakin menee niin nätisti pyörän vieressä. Lana alussa kauhea kiskoja, täytyy välillä kieltää ettei ihan itseään puhki vedä. Kyllä göötti on sitten rautaa!

Niin ja tosiaan kun Fiian kanssa ke pyöräilimme niin tulomatkalla treeneistä satoi aikaslailla, eikä Fiia välittänyt yhtään   On varmaan neidistäkin tulossa aika äijä