Viikonlopun kisat meni ehkä kuitenkin odotusta heikommin, mutta erittäin iloisia ollaan ensimmäisestä 3-luokassa 3 parhaan joukkoon sijoittumisesta (lähellä oli kaikissa).

0-tuloksella 2.sija siis napsahti hyppyradalta Vöyrissä, ja tuomari oikein kehui meidän rataa (teimme nim. muutaman kohdan eri tavalla kuin muut/suurin osa, ja se kannatti). Lähellä oli voitto, sillä vieläkään ei ihan täysiä menty. Vielä vaan tulee kuitenkin varmisteltua, no yksi nolla taas lisää ja enää 5 nollan (sis. yksi tuplanolla) päässä, että päästäisiin SM-kisoihin.

Tämän kesän SM-kisa haaveet on kyllä nyt todella korkealla, vaikka toimintaa on keväällä/kesällä ihan hirveästi muutenkin. Mutta nyt vaan ollaan kyllä todella hyvässä iskussa, ja joka viikko ollaan opittu lisää harkoissa ja kisoistakin tietysti. Vielä ei olla jämähdetty paikoilleen junnamaan, joka viikko yritetään kehittää osaamista (liikkeitä ym.). Lana alkaa olla pelottavan upea, kisoissa AINA aivan upeasti mennyt radat, ikinä ei ole hirhe/hylky tullut Lana takia (ei siis säntäile mihinkään, vaan keskittyy aina täysillä kisoissa). Lana on kyllä unelma agi-koira, vaikka kisapaikalle tullessa onkin omat ongelmansa, mutta radalla ei mitään ongelmaa ja sehän on pääasia!

Kohta tuleekin (2.päivä) vuosi täyteen yhteisestä agi-taipaleesta, joka lähti kummankin osalta ihan pohjalta (perusjutuista). Vieläkään ei tiedetä/osata kaikkea, mutta toisaalta se on hyvä sillä se pitää kiinnotusken hyvin yllä ja on jotain jota kokeilla ja jotain mitä kohentaa. Tosin uusia juttuja tulee jatkuvasti, ja kehitystä pitääkin olla. Itselle on tullut jo omia juttuja joita tekee radalla, ja Lana tietää ne , ja luottamus alkaa olla jo niin vahva että voi kisoissakin tehdä vaikka minkä liikeen (jota tietysti harjoiteltu). Jos tätä vaihtia kehitymme mitä on tämä alku vuosi ollut, niin "taivas on vain rajana"

Täytyy kyllä kehua kovasti agilitykouluttajiamme Jaanaa ja Heliä, he osaavat hommansa ja ovat meille aivan upeat kouluttajat, on ollut aivan upea olla heidän treeneissään ja saada heiltä oivallisia neuvoja ym. En ikinä vaihtaisi treeni paikkaamme, niin ihanaa on joka kerta mennä agilittämään Treeneissä on hyvä olla tietynlainen rentous, muuten ei tule mitään. Agility kuuluu olla hauskaa, ja ohjaajan että koiran tulee nauttia siitä. Meillä Lanan kanssa on oma käsitys hauskasta, ja voidaan vaikuttaa aika kovalta parilta (kova käskytys molemmin puolin ;). Lana on taistelija, joten mikään lössöily ei tule kysymykseenkään (ilmenee mm. komentamisena).

----> Niin ja ne lauantain toiset radat. Ihmeen kumman syystä saatiin kummaltakin radalta 5 virhep., sitä miksi saimme niin ei selvinnyt täysin varmaksi. Ilmeisesti kontaktit, ensimmäisellä radalle jätin kyllä Lanan ihan yksi suorittamaan keinua, kun en tiedostanut koko keinua, että saattoi juosta läpi (ei ole kyllä yleensä tehnyt). Mutta toisella radalla mielestäni varmasti varmistin kaikki kontaktit, ehkä ei sitten Ruotsalaisen tuomarin mieleen kelvannut tai jotain. Omituista sanon minä

No nyt tällä viikolla tsekataan kontaktit oikeen kunnolla (joka harkoissa kyllä varmistettu), että ei tule siitä enää ongelmaa.

Fiia meni upeasti kehässä su, alussa oli vaan innokkuutta vähän liikaa. Tuomarin mielestä kesken kehityksen (niin kuin omasta mielestänikin, mutta ku lähellä näyttely oli...), mutta muuten upea tapaus. Fiiasta on kyllä kehittymässä upea näyttely- ja toko -tyttö, nuorihan vielä on ja tuntuu että Fiia on ainakin Lanaan verrattuna kehittynyt hiukan hitaammin ainakin suurimmalta osin (poikkeus Lanan selkä).

Lanan selkälinja on kyllä onneksi suorentunut koko ajan lisää, vähän hierottu ja muistettu venytellä kunnolla niin siitäkin on ollut apua varmasti. Jos vielä lihaksistoa tulee lisää niin kyllä poksahtaa, ei ole kyllä mikää ruipelo (tositoimissa hirveet ku oikeen pullistelee Meijän Fiia -prinsessalla on kovasti kiinni ottamista...heh...

Jotain kuvia myöhemmin...

TEHO-TEAM KIITTÄÄ erityisesti kasvattajaa onnitteluista ja kannustuksesta