Vkl siis matka kävi pohjoiseen. Täältä Saarijärveltä ajaa vähän yli 4h (riippuen kelistä), menomatkalla la aamuyöllä sää oli moitteeton mutta su iltana luntatuprusi aikalailla. Onneksi ei tarvinnut yksin (itse) ajaa.

La lähdimme matkaan 4 jälkeen. Perillä hyvissä ajoin ennen 9, yhden kerran pysähdyimme syömään.

Fiia kanssa aloitettiin heti päivän ensimmäisenä. Tämän en uskonut onnea meille tuovan. Radan alussa oli aika pitkä suora, jossa Fiia keräsi vauhtia niin että eihän se sitten kääntynyt tiukkaan käännöstä seuraavalle esteelle. Vaan Fiia näkikin putken ihan radan päässä ja singahti sinne raketin lailla (no hieman hidasti kun karjuin). KÄÄK! Eipä siinä ehinyt mitään tehdä, jos olisi ottanut hirveät hidasteet ennen suoran viimeistä estettä, niin olisi sitten voinut tiputtaa riman tai tulla kielto (kun joskus tosi herkkä). Putken jälkeen jatkettii rataa kisanomaisesti, ja eihän sieltä virheitä tullut, ei rimat kolissu ja kontaktit Fiia otti mallikkaasti.

Toiselle radalle sitten vähän enemmän huomiota ennen rataa. Fiia keskittyä ohjaajaan paljon paremmin ennen aloitusta, tämä toi varmuutta radalle. Fiia teki oikein kelpo radan, ei kyllä nopeinta menoa mitä olen Fiialta nähnyt,sellaista varmaan. Ei tehnyt kovin montaa turhaa kaarrosta. Pujottelu tuolla alustalla oli jotenkin vaikean näköistä, kun treenihallissa kivituhka joka antaa periksi. Tällä radalla Fiia ei selvästikkään kiihtynyt niin kuin yleensä (ei hihna luistanut).  Tuloksena 0-voitto ja menolippu 2-luokkaan! Kyllä oli työvoitto, niin monelta radalta vain rima tippunut, niin kerrankin oli onnea.

Su korkattiin Fiian kanssa 2-luokka. Huonosti yön nukuttuna, kun Fiia murisi hotellilla vähän väliä kun jotain ääniä kuului. Eka rata oli ihan ok. Fiia pudotti vain muurin palikan, jonka jälkeen ajauduin liian sivuun ja Fiia tuli A-esteen ohi. Harmitti niin muurin palikoiden putoaminen, että ohjaus sen jälkeen ei ollut ihan parasta. Fiiaa olen nyt lihottanut tulevaan näyttelyä varten, mutta kyllä sen sen muurin yli olisi pääsyt, ei vaan tainnut ponnistus olla kohdallaan (ajoitus). 

Toisella radalla oli aivan liian vaikea keppikulma Fiialle. monta tapaa olisi ollut sen kohdan ohjaamiseen. Toisaalta toine mitä mietin niin olisi voinut koitua putkihylyksi. Mutta nyt se sitten koutui kuitenkin putkihylyksi kun uudelleen yritin viedä kepeille niin kerkesi Fiia kävästä putkessa (vedin taakse päin suoristaakseni Fiian, niin sitten huomasikin putken takana). Heh. kyllä Fiia nyt on sitten herkkä irtoamaan putkiin, no ihan hyvä ei tarvitse saattaa niin.

Nyt treeneissä keskitytään Fiian kanssa palkkaamaan ihan aitojen jälkeen, putkea vähän vähemmäksi. Vaikeampia keppikulmia, ja rimat eri korkeuksille (vaihdellen). Pitkiä suoria jonka jälkeen tiukkoja käännöksia. 2-luokan radoilla Fiia oli kyllä enemmän kotonaan, keskitty paljon paremmin (enemmän tekemistä, käännöksiä).

Lanan kanssa sitten korkattiin kisavuosi 2010 su iltana! Ihanaa oli päästä taas Lanan kanssa kisaradalle (ei niin ihanaa ennen rataa, mutta radalla). Vauhtia ei ollut niin kuin treeneissä, tuntuu että tuo alusta ei paras Lanalle. Hyppyradalta koetettiin sitä toista h-sertiä saada, mutta alku oli jo niin huono, nyt pitää tosissaan ohjata niin kuin meinaa eikä enää varmistella. Lana teki hirveän pitkän kaarroksen alun käännöksessä (tiukempaa ohjaamista), jonka jälkeen vauhdin kerääminen kesti ja sitten se tuli! Ohjaaja unohtaa radan ihan täysin! Mikään vaikea rata ei ollut, mutta kun se blackout tulee niin ei voi mitään No ei siinä Lana meni mitä ohjaaja ohjasi. Tämä hyl meni kyllä ihan ohjaajan piikkiin! Nyt viimeisimmät hylyt on tullut kyllä ohjaajan takia, voi että. En ehtinyt ennen rataa vielä kelata rataa mielessä läpi, alusta asti. No alku oli niin huono jo että keskittyminen jotenkin jäi siihen, se varmaan syynä unohdukseen paremminkin.

Agiradalle lähdettiin ihan treeni mielessä. Rataan tutustumisessa kokeilin kaikenlaista ja päätin ohjata niin kuin treeneissä. Ja niin ohjasinkin. Riski ohjaamista, Lana oli kuin kotonaan, mutta vauhtia ei vieläkään niin kuin toivoin. Kepeille oli Lanalle aika helppo kulma, kun olisi vain antanut heti käskyn, niin ei olisi vauhti ehtinyt hiipua. Kukaan muun ei tainnut tehdä saksalaista yhteen kohtaan, Lanan kanssa kyllä tullut käytettyä aiemminkin kisoissa. Edessä leikkauksia A-esteen jälkeen ja keppien jälkeen, nämäkin Lanalle tuttua. Oli sellaista rentoa ohjausta, ja Lana liiteli menemään. Tuloksena tietysti 0, silloinkun ohjaus kondiksesssa niin tulos ollut viimeisen ½v. aikana aina 0. Yllätyin että noinkin rennon radan johdosta meille 2.sija.

Kiva päätös vkl kisoille kuitenkin. Kummaltakin päivältä 0-tulos ja palkintosija.

Ennen kaikkea hienoja suorituksia Fiialta sekä Lanalta

 

-Ja tässä päivän parhaat tuuletukset-

 

 

Videokuvaa kaikista radoista tulossa, kunha ehtii.